Hyviä ystäviä on hankala löytää, hankalampi jättää ja mahdotonta unohtaa.

Eiii herrane aika kuin onnellinen oon nyt! Viikonloppu oli ihan mahtava, tutustuin pariin ihan huippuun ihmiseen, opin tuntemaan hyviä kavereita vielä enemmän ja rakastuin pariin tyyppiin ihan täysin. :D Opin myös, että ketkä on sellasia oikeesti oikeesti aitoja ystäviä. Nyt mulla tuntuu että tästä kirjottamisesta ei tuu mitään ku on vaa nii hymy perseessä all the time :D Ei siinä, tää fiilis on paljon mieluisampi ku viimeviikkonen.

Henkilö, joka oikeasti rakastaa sinua, ei koskaan jätä sinua. Vaikka tilanne olisi kuin hankala.

Onko sellaset tyypit aitoja ystäviä, jotka sanoo välittävänsä, mutta melkeen "pakottaa" tekemään sut omasta mielestään oikeita päätöksiä? Mun mielestä ei. Tai ne ei vaan aattele asiaa sen toisen tyypin kannalta. Mä oon tehny elämässäni tosi monia virheitä, mut hei, tää on mun elämä! Mä en oleta, että kaikkia miellyttää mun tekemät päätökset, mut mä haluan mun ympärille sellasia ihmisiä jotka tukee mua mun päätöksissä. Tottakai ne saa antaa omia ehotuksia ja esitellä vaihtoehtoja, mutta mä teen ite ne päätökset, mitkä koskee mun elämää.

He sanovat sinulle, että ole oma itsesi ja sitten he arvostelevat sinua.

Mulla on tosi monesti ollu semmonen tunne, etten elä omaa elämää vaan joku muu ohjaa mun elämää sellaseen suuntaan mikä ei mua miellytä. Mun mielestä se on iha mun oma asia käynkö mä koulua vai teenkö töitä. Ookoo, mä oon valinnu työt, mut se tekee mut onnelliseksi. Mä oon valinnu sellaset ystävät lähimmäs jotka tekee mut onnelliseksi. Ja mä oon valinnu omasta mielestäni oikein. Mä tiiän että monia ihmisiä ihmetyttää mun päätökset, ja mä ymmärrän niitä. Mutta niillä ei oo mitään oikeutta selän takana niistä jauhaa! Mulle saa kyllä puhua suoraanki.

Ei se oo mun ongelma, jos jollain menee huonosti, eikä se oo muiden ongelma, jos mulla menee huonosti. Jokainen pitää huolta omasta elämästään ja omasta jaksamisestaan. Jokainen tekee omat päätökset, eikä muut voi muuta ku pysyä mukana ja tukea, tai jäädä pois. Jokainen valitsee lähimmäs ne ihmiset, jotka tekee sut onnelliseks. Jokainen on oman elämänsä supertähti.

Mä en tarkota tällä nyt sitä, että unohan "vanhat" kaverit, en todellakaan! Mä rakastan mun jokaista kaveria ja ystävää tosi paljon. Mä en unohda ikinä niitä ihania aikoja itse kenenkin kanssa. Mä tiedän että mä en koskaan unohda mun kavereita. Mulla on kaikkien kans niin paljon muistoja, niin hyviä ku huonojaki, ettei niitä voi unohtaa vaikka haluaiski :)

Musta vaan tuntuu välillä siltä, että en mä yhtäkkiä voi olla näin onnellinen :) Viikko sitten olin aivan maassa, tuon alemman kuvan alimmalla portaalla, ja yhtäkkiä oon toisiks ylimmällä portaalla tanssimassa lambadaa ja nauramassa kokoajan vaan kovempaa! Mä vaan tajusin sen, että "Sä oot kerran jo nähnyt miten tää maailma romahtaa ja silti jostakin tuhkan seasta noussut ylös taas. Sä oot kerran jo luullut ettet tuu koskaan toipumaan ja silti siinä sä kaikkien mukana huudat kovempaa. Niin mä voin luvata, et aina lopulta sä selviit mistä vaan."

"Sä alat vihdoin viimein käsittää, ettet sä tarvii lupaa keneltäkään. Oot liian kaunis häpeemään, etkä voi yhtään mitään menettää. Joten anna mennä!"

Sillon, ku oot ihan pohjalla, on ainoo tie ylöspäin. Sä et voi jäädä sinne itkemään ja kärsimään. Kukaan ei sua nosta sieltä, vaan sun pitää ite ponnistella ittes ylös. Se tuntuu vaikeelta, ja sä luulet ettet tuu ikinä onnistuun siinä. Se ei todellakaan oo helppoa, mut se kaikki on sen arvosta. Mä oon sen tehny ja kun sä pääset sieltä pois, se tuntuu iha SEEKANAN HYVÄLTÄ!

love,
N